Työsuhteen päättämissopimus – yhteinen päätös työsuhteen päättymisestä
Yrityksen taloudellinen tilanne voi heikentyä ja yrityksen johdon tarvitsee vähentää henkilöstöä. Työnantaja voi tarjota työntekijöille, jotka ovat määräaikaisessa työsuhteessa, työsuhteen päättämissopimusta, joka sisältää esimerkiksi taloudellisen korvauksen ja mahdollisia tukitoimia uudelleensijoittumiseen.
Käsittelemme tässä artikkelissa työsuhteen päättämissopimusta ja sitä tehtäessä muistettavia asioita yksityiskohtaisesti. Mikäli tarvitset työsuhteen päättämissopimusta – kokeneet yritysjuristimme räätälöivät sen sinulle tarpeidesi mukaan, jotta juridiset riskit voidaan minimoida.
Mitä työsuhteen päättämissopimus tarkoittaa?
Työsuhde voidaan päättää työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella, jolloin puhutaan työsuhteen päättämissopimuksesta. Työsuhteen päättämistä päättämissopimuksella kutsutaan myös nimillä eropaketti, erosopimus, lähtöpaketti, lähtösopimus tai kultainen kädenpuristus. Tällöin työntekijää ei irtisanota tai hän ei irtisanoudu, eikä työsopimusta pureta, vaan työsuhde päättyy yhteisymmärryksessä tehdyllä sopimuksella.
Työsuhteen päättämissopimus on yleiseen sopimusvapauteen perustuva sopimus, joten siitä ei työsopimuslaissa erikseen säädetä. Työlainsäädäntö on kuitenkin pitkälti pakottavaa oikeutta, josta ei päättämissopimuksellakaan voida poiketa.
Yleistä työsuhteen päättämissopimuksesta
Yleisen sopimusvapauden periaatteen mukaisesti päättämissopimus voidaan tehdä halutessa myös suullisesti. Suullisten sopimusten todisteluun liittyvien ongelmien vuoksi sopimus kannattaa kuitenkin aina tehdä kirjallisesti.
Vaikka päättämissopimuksesta tai sen muodosta ei säädetä esimerkiksi työsopimuslaissa, tulee sitä laatiessa huomioida yleinen sopimusoikeudellinen laki eli oikeustoimilaki sekä yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet. Riitatilanteissa sopimusta voidaankin arvioida juuri oikeustoimilain ja yleisten periaatteiden kautta. Sopimus tulee aina laatia yhteisesti neuvottelemalla, jotta lopputulos olisi molempia osapuolia tyydyttävä ja riidoilta voidaan välttyä.
Milloin päättämissopimus yleensä tehdään?
Työn päättämissopimus voidaan käytännössä tehdä missä tahansa kohtaa työsuhteen elinkaarta. Työnantaja voi haluta tehdä sopimuksen esimerkiksi yritysjärjestelyä ennakoidakseen, toimintaa supistaakseen tai määräaikaisen työntekijän irtisanoakseen.
Koska päättämissopimus ei edellytä myöhemmin käsiteltävää irtisanomisperustetta, voidaan sopimusta käyttää työsuhteen päättämiseen, kun irtisanomisperusteen käsillä olosta ei ole varmuutta. Päättämissopimuksen tarjoaminen voi myös ennakoida mahdollisia YT-neuvotteluja. Työnantaja voi sen avulla tiedustella, olisivatko joku tai jotkut työntekijöistä halukkaita jättämään yhtiön vapaaehtoisesti.
Sopimuksen tulee kuitenkin aina olla molempien osapuolten vapaasta tahdosta tehty ja kohtuullinen, jotta vältytään riidoilta ja korvausvaatimuksilta.
Sopimuksen sisältö
Sopimukseen alkuun kannattaa kirjata ainakin sopimuksen osapuolet sekä työsuhteen ja työntekovelvoitteen päättymispäivä. Työsuhteen voidaan sopia päättyvän heti samana päivänä tai vasta myöhempänä tarkkaan määriteltynä ajankohtana.
Halutessaan voidaan myös sopia, ettei työntekijällä ole sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen enää työntekovelvoitetta yrityksessä. Osapuolet sopivat yleensä myös luopuvansa kaikista vaateista toisiaan kohtaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Erokorvauksen maksaminen
Kun työsuhde päätetään sopimuksella, työntekijälle maksetaan yleensä loppupalkan (irtisanomisajan palkka, lomakorvaukset, lomarahat jne.) lisäksi erillinen korvaus työsuhteen päättämisestä eli erokorvaus. Erokorvaus onkin usein tärkein sopimuksessa sovittavista asioista.
Erokorvauksen suuruus ja maksuaikataulu ovat osapuolten vapaasti sovittavissa. Sopimuksessa tulee määritellä tarkasti, kuinka suuri erokorvaus on ja miten se maksetaan työntekijälle. Korvauksen määrään vaikuttavia asioita voivat olla esimerkiksi työsuhteen kesto, työntekijän ikä, työntekijän asema ja toimialan käytännöt. Yleensä korvauksen määrä liikkuu muutaman kuukauden palkasta yli vuoden palkkaan, mutta korvauksen suuruus on täysin osapuolten päätettävissä.
Mikäli erokorvauksen määrästä syntyy myöhemmin riitaa, tarkasteltavaksi tulee se, onko työnantajalla ollut sopimuksen tekohetkellä irtisanomisperustetta. Irtisanomisperusteella tarkoitetaan työntekijän henkilöön tai taloudellis-tuotannollisiin tekijöihin liittyvää perusteltua syytä irtisanoa työntekijä.
Vaikutus työttömyyspäivärahaan
Päättämissopimuksessa sovittavilla maksuilla on yleensä vaikutuksia työntekijän työttömyysturvaan. Päättävä elin työttömyysetuuksiin liittyvissä asioissa on TE-toimisto.
Päättämissopimus johtaa lähtökohtaisesti 45 päivän karenssiin, jonka aikana työttömyysetuutta ei makseta. Lisäksi TE-toimisto jaksottaa sopimuksen perusteella mahdollisesti maksettavan erokorvauksen kuukausittain maksettavaksi, jolloin karenssi ja jaksotus kuluvat samaan aikaan. Tänä aikana työntekijälle ei siis makseta työttömyysetuuksia.
Tutustu lisää työnhakijan työttömyysturvaan.
Huomioi myös nämä asiat työsuhteen päättymissopimuksesta
Päättämissopimuksessa on hyvä sopia myös salassapidosta, jotta voidaan suojata yrityksen liikesalaisuuksia, asiakassuhteita ja mainetta. Myös osapuolten välillä mahdollisesti aikaisemmin tehdyn kilpailukieltosopimuksen tilanteesta tulee sopia.
Muita tyypillisesti sovittavia asioita ovat esimerkiksi houkuttelu- ja rekrytointikielto sekä se, miten työsuhteen päättyminen vaikuttaa mahdollisin työsuhde-etuihin kuten puhelimeen tai autoon. Viimeiseksi päättämissopimuksessa on järkevää sopia sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvien riitojen ensisijaisesta riidanratkaisumenettelystä.
Päättämissopimuksen pätemättömyys
Työsuhteen päättämissopimuksen pätemättömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimus ei jonkin sen teko-olosuhteisiin tai sopimusehtoihin liittyvän syyn takia tule osapuolia velvoittavaksi eli päteväksi. Päättämissopimuksen pätemättömyyden voi aiheuttaa esimerkiksi sopimuskumppanin harhaanjohtaminen sopimuksen tekemiseen, harkinta-ajan puute ennen allekirjoittamista tai uhkaus toimista, jos toinen ei allekirjoita sopimusta.
Oikeuskäytännössä päättämissopimusta on pidetty pätemättömänä esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä oli kutsuttu neuvotteluun kertomatta tapaamisen liittyvän hänen työsuhteensa päättämiseen ja harkinta-aikaa sopimuksen allekirjoittamiseen ei oltu annettu. Työntekijää oli myös uhattu varoituksella ja mahdollisuudella tulevasta irtisanomista, jos tämä ei suostuisi sopimukseen. Työnantaja tuomittiin korvaamaan työntekijälle aiheutunut vahinko.
Riitatilanteet
Kuten on edellä mainittu, päättämissopimukseen sisällytetään usein ehto, jonka mukaan molemmat osapuolet luopuvat kaikista sopimukseen liittyvistä vaateista toisiaan kohtaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kumpikaan osapuoli ei voi riitauttaa tuomioistuimessa työsuhteen päättymiseen johtaneita syitä.
Tällainen ehto ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei sopimuksen kohtuullisuutta tai pätevyyttä voitaisi riitauttaa. Sopimuksen kohtuuttomuus liittyy sopimusehtoihin eli esimerkiksi siihen, että joku/jotkut ehdoista ovat pakottavan työlainsäädännön vastaisia.
Lue seuraavaksi: Työsopimus – sen tekeminen, sisältö ja purkaminen