Yrityksen teettämä turvallisuusselvitys – tiedä nämä asiat

Turvallisuusselvitykset ovat yhä enemmän arkipäivää useissa yrityksissä, joita tyypillisesti tehdään yrityksen rekrytoitaessa uusia työntekijöitä. Myös jo yrityksessä työskentelevästä henkilöstä voidaan tarvittaessa tehdä turvallisuusselvitys, jos sellaisen laatimiselle on turvallisuusselvityslain mukaiset perusteet. 

Tässä artikkelissa kerromme yleisesti, mitä yrityksesi tulee tietää turvallisuusselvityksistä ja niiden hakemisesta. Mikäli yrityksesi on teettämässä turvallisuusselvitystä, asiantuntijamme auttavat selvityksen hakemisessa, ottamalla huomioon juridiset vaatimukset. 

Mitä turvallisuusselvityksessä selvitetään? 

Turvallisuusselvitysten avulla pyritään suojamaan merkittäviä yksityisiä taloudellisia etuja ja yritysten turvallisuusjärjestelyjä. Yrityksillä on tietyissä tapauksissa mahdollisuus tehdä turvallisuusselvitys työntekijän taustojen luotettavuuden selvittämistä varten, jolloin voidaan puhua henkilöturvallisuusselvityksestä. 

Suojelupoliisi tekee turvallisuusselvityksen ja selvitystä myös haetaan sähköisesti Supon sivuilta. Selvityksessä käydään läpi selvityksen kohteena olevan henkilön taustoja, kuten, onko henkilöllä mahdollista rikostaustaa tai merkittäviä sidonnaisuuksia ulkomaille. 

Selvitys voidaan tehdä suppeana, perusmuotoisena tai laajana. Se kuinka laajana selvitys tehdään, riippuu muun muassa työntekijän tehtävän tärkeydestä, käsiteltävistä tiedoista ja tiloista, joihin työntekijä työtehtävässään pääsee. 

Milloin työntekijästä saa teettää turvallisuusselvityksen? 

Turvallisuusselvitys voidaan tehdä yksityisen yrityksen pyynnöstä silloin, kun selvityksen tekemiselle löytyy perusteet laista. Turvallisuusselvityslaissa on määritelty tehtävät, joista selvitys voidaan laatia. 

Turvallisuusselvitys yleisesti laaditaan sellaisista tehtävistä, joissa tehtävässä toimivalta henkilöltä edellytetään erityistä luotettavuutta. Selvityksiä laaditaan esimerkiksi tehtävistä, joissa työntekijä pääsee kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan, käsittelee salassa pidettävää tietoa tai merkittäviä omaisuuseriä. 

Yksityinen yritys tekee turvallisuusselvityspyynnön Suojelupoliisille tyypillisesti silloin, kun yrityksellä on tarve suojata arvokkaita liikesalaisuuksia tai muita taloudellisia etuja, kuten esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoimintojaan. 

Yksi peruste turvallisuusselvityksen tekemiselle on yrityksen edustaessa erittäin merkittävää yksityistä etua. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi suuret vientiyritykset. 

Turvallisuusselvityksiä tehdään myös yleensä aloilla, joissa toiminta liittyy yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittiseen infrastruktuuriin, niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi tietoliikenteeseen tai vesi- ja elintarvikehuoltoon liittyvät toimenkuvat, sekä arvokuljetuksien tai vaarallisten aineiden pariin liittyvät tehtävät. 

Turvallisuusselvityksen laajuus

Henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä joko suppeana, perusmuotoisena tai laajana. Turvallisuusselvityksen laajuus ratkaisee sen, mitä tietolähteitä selvityksen tekemisessä käytetään. 

Yksityinen yritys voi kuitenkin hakea vain suppeaa tai perusmuotoista selvitystä. Perusmuotoinen turvallisuusselvitys on näistä yleisimmin käytetty selvitysmuoto.  

Suppea turvallisuusselvitys

Suppean turvallisuusselvityksen hakukynnys on selvitysmuodoista matalin. Suppeaa turvallisuusselvitystä yritys voi hakea esimeriksi niissä tapauksissa, joissa työntekijällä on pääsy kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan, kuten ydinlaitoksiin, lentoasemille tai varuskuntiin. 

Myös silloin, kun työntekijä tehtävässään siirtää merkittäviä omaisuuseriä tai käsittelee työssään vaarallisia aineita, voidaan suppea turvallisuusselvitys toteuttaa. 

Perusmuotoinen turvallisuusselvitys

Perusmuotoinen turvallisuusselvitys voidaan tehdä esimeriksi silloin, jos henkilö voisi työtehtävässään merkittävästi vaarantaa valtion turvallisuutta. Tällaisia tehtäviä voi olla esimerkiksi maanpuolustusta, kriittistä infrastruktuuria, ilmailualan tai erilaiset varautumiseen liittyvät tehtävät. 

Perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä voidaan käyttää kaikkia suppeassa turvallisuusselvityksessä käytettyjä rekistereitä. Niiden lisäksi voidaan käyttää myös Suojelupoliisin toiminnallista tietojärjestelmää, poliisin epäiltyjen rekisteriin sisältyviä tietoja, sekä ulosotto- ja luottorekisterien tietoja. 

Laaja turvallisuusselvitys

Laajoja turvallisuusselvityksiä tehdään kaikista selvitysmuodoista vähiten. Laaja turvallisuusselvitys tehdään usein niissä tapauksissa, jolloin työntekijä käsittelee työtehtävässään salaisia tai erittäin salaisia tietoja useammin kuin satunnaisesti. 

Yksityinen yritys ei voi kuitenkaan hakea laajaa turvallisuusselvitystä.

Mitä turvallisuusselvityksessä selvitetään? 

Turvallisuusselvityksessä Suojelupoliisi selvittää selvityksen kohteena olevan henkilön taustoja ja samalla pyritään todentamaan henkilön luotettavuus. 

Selvityksessä selvitetään esimerkiksi seuraavia seikkoja:

• Onko henkilö syyllistynyt rikoksiin?
• Onko henkilöstä muita merkintöjä turvallisuusviranomaisten tai oikeusjärjestelmän rekistereissä? 
• Onko henkilöllä merkittäviä taloudellisia vaikeuksia? 
• Onko hänellä merkittäviä sidonnaisuuksia ulkomaille? 
• Onko henkilö osallistunut ääriliikkeiden oikeusvaltion vastaiseen toimintaan? 

Selvityksessä Suojelupoliisi turvautuu erilaisiin viranomaisten ylläpitämiin rekistereihin, kuten rikos- ja sakkorekisteriin, sotilasoikeudenhoidon tietojärjestelemään, poliisihallinnon rekistereihin ja oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään.

Lupa turvallisuusselvityksen tekemiseen

Turvallisuusselvityksen laatimiselle ei vielä riitä se, että jokin laissa määritelty peruste täyttyy turvallisuusselvityksen tekemiselle. Turvallisuusselvityksen tekemiseen tarvitaan tämän lisäksi aina myös selvityksen kohteen suostumus. 

Suostumus tulee antaa etukäteen sähköisesti tai muuten kirjallisesti. Henkilön suostuessaan turvallisuusselvitykseen, selvityksen kohde samalla antaa myös suostumuksensa luotettavuusseurantaan.

Työnantajan on lisäksi aina etukäteen ilmoitettava turvallisuusselvityksen tekemisestä, esimerkiksi työnhakuilmoituksessa. Etukäteen on myös kerrottava, kuinka laaja turvallisuusselvitys henkilöstä tullaan tekemään.

Turvallisuusselvityksen eteneminen  

Turvallisuusselvityksen tekemistä haetaan Suojelupoliisilta, joka myös vastaa selvityksien tekemisestä, lukuun ottamatta Puolustusvoimien turvallisuusselvitykset. Suojelupoliisi hyväksyy yrityksen turvallisuusselvitysasiakkaaksi, mikäli lain edellytykset täyttyvät. 

Selvityksen tekeminen on yritykselle maksullista

Hakemus tulee tehdä huolellisesti ja varmistaa, että siinä on kaikki tarvittavat tiedot, sillä puutteelliset hakemustiedot ja täydennyspyynnöt viivästyttävät selvityksen valmistumista. Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys valmistuu tavallisesti 35 arkipäivän kuluessa. 

Turvallisuusselvityksen tekeminen on maksullista, ja se maksaa laajuudesta riippuen 5 000 – 10 000 euroa. 

Kirjallinen ilmoitus selvityksen kohteena olleelle henkilölle

Selvityksen valmistumisen jälkeen yritys saa Suojelupoliisilta tiedon selvityksen tuloksesta ja samalla yrityksellä on velvollisuus ilmoittaa tuloksesta selvityksen kohteena olleelle henkilölle. 

Selvitys on pääsääntöisesti kirjallinen ilmoitus, jossa luetellaan mahdolliset ilmi tulleet seikat, jotka voivat vaikuttaa henkilön mahdollisuuksiin toimia kyseisessä työtehtävässä. 

Suojelupoliisi kuitenkin aina tapauskohtaisesti harkitsee, onko tällaisia tehtävän hoitamisen kannalta merkityksellisiä tietoja antaa hakijalle tiedoksi. Jos selvityksessä ei ole tällaisia tietoja tullut ilmi, Suojelupoliisi ilmoittaa tämän hakijalle.

Selvitys ei sisällä luotettavuuden ja sopivuuden arviota

Turvallisuusselvitys ei sisällä viranomaisen tekemää arviota selvityksen kohteena olevan henkilön luotettavuudesta tai sopivuudesta, jolloin turvallisuusselvityksen hakija itse arvioi saamien mahdollisten tietojen perusteella henkilön luotettavuuden. 

Turvallisuusselvitys ei siis sido selvityksen pyytäjää. Tällöin työnantaja tekee aina lopullisen päätöksen esimerkiksi siitä, rekrytoiko hän kyseisen henkilön työtehtävään.  

Selvityksen voimassaoloaika

Turvallisuusselvitys on voimassa haetun määräajan tai korkeintaan 5 vuoden ajan selvityksen antamisesta. Tänä aikana myös luotettavuusseuranta on voimassa, jolloin turvallisuusselvityksen kohteena olevan henkilön luotettavuutta seurataan selvityksen voimassaoloajan.

Tutustu seuraavaksi: Salassapitosopimus – Mitä siihen kannattaa sisällyttää?