Todistustaakka – kenelle se syntyy?
Todistustaakalla tarkoitetaan sitä, että seikkaan vetoavalla on velvollisuus näyttää väitteensä toteen eli toisin sanoen esittää riittävät todisteet vaatimusten tai vastustamisen perusteiden tueksi. Todistustaakasta käytetään usein myös nimitystä näyttötaakka.
Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin todistustaakkaan ja siihen, kenelle syntyy todistustaakka.
Kenellä on todistustaakka?
Todistustaakka määrittää sen, kenen on yhtäältä esitettävä näyttö oikeustosiseikasta. Toisaalta todistustaakassa on kysymys siitä, kenen kannettavaksi jää haitalliset seuraamukset oikeustosiseikan näyttämättä jäämisestä.
Se kenellä asiassa on todistustaakka, riippuu siitä, onko kyse riita- vai rikosasiasta.
Rikosoikeudelliset asiat
Rikosoikeudellisissa asioissa todistustaakka on aina kantajapuolella eli syyttäjällä ja asianomistajalla. Syyttäjän tulee näyttää toteen ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu.
Riita-asiat
Riita-asioissa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kanneta. Jos kantaja ei oikeudessa esitä riittävää näyttöä vaatimuksiensa tueksi, kanne hylätään. Kantaja kantaa siis vastuun näytön riittämättömyydestä. Riita-asioissa myös vastapuolella on velvollisuuksia. Jos vastaaja tuo oikeudessa esiin jonkin seikan, joka on hänen kannaltaan eduksi, on vastaajan vahvistettava se todisteilla.
Riita-asioissa todistustaakan jakaantuminen on haastavampi kysymys kuin rikosasioissa, sillä todistustaakka voi riita-asiassa olla yhtä hyvin kantajalla kuin vastaajallakin.
Riita-asioissa on tärkeää, että kantaja esittää jo haastehakemuksessa vaatimuksensa ja niiden perusteet. Tuomioistuin on sidottu esitettyihin vaatimuksiin, sillä tuomioistuin ei saa tutkinnassaan ja asiaa ratkaistessaan mennä kanteen vaatimusten tai sen perusteiden ulkopuolelle.
Tuomioistuin ei saa myöskään riita-asiassa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut, jolloin on tärkeää jo haastehakemuksessa osata esittää oikeat vaatimukset ja niiden perusteet.
Vahingonkorvausasiat
Oikeudenkäynnit, jotka koskevat vahingonkorvausasioita, ovat luonteeltaan riita-asioita, jolloin pääsääntöisesti vahingon kärsijällä eli kantajalla on todistustaakka siitä, että vahinko on aiheutunut. Vahingonkärsijän on näytettävä myös toteen aiheutuneen vahingon määrä, sekä sen, että vahinko on ollut seurausta väitetyn vahingon aiheuttajan laiminlyönnistä tai toiminnasta.
Työsuhteita koskevat riidat
Työsuhteissa syntyneet riidat todistustaakan osalta poikkeavat riita-asioiden todistustaakkaa koskevista säännöksistä siten, että työnantajalla on velvollisuus näyttää toteen menettelynsä lainmukaisuus. Työsuhteisiin liittyvissä riita-asioissa voi olla kysymys esimerkiksi työntekijän laittomasta irtisanomisesta.
Yleensä tällöin työntekijä esittää väitteen laittomasta irtisanomisesta, jonka jälkeen todistustaakka siitä, että työntekijä on irtisanottu laillisin perustein, on työnantajalla.
Sen sijaan, jos kyseessä on työsyrjintää, yhdenvertaista tai tasa-arvoista kohtelua koskeva asia, poikkeaa siinä todistustaakka edellä mainitusta. Tällaisia asioita koskevissa riidoissa sovelletaan käännettyä todistustaakkaa, jolloin sen, joka katsoo joutuneensa syrjinnän kohteeksi, on näytettävä toteen syrjintäolettama.
Sopimussuhteet
Liike-elämässä todistustaakka on ratkaiseva eri tilanteissa, erityisesti oikeustoimiin ryhdyttäessä. Sopimusriidoissa osapuolet voivat kiistää ehdot tai suorituksen.
Mikäli jompikumpi osapuoli sopimussuhteessa kiistää ehdon tai suorituksen, on todistustaakka vaatimuksen esittäjällä. Mikäli yritys esimerkiksi väittää, että toinen osapuoli on rikkonut sopimusta, on vaatimuksen esittävän osapuolen vastuulla esittää todisteita, jotka osoittavat rikkomuksen.
Liike-elämässä yrityksien on tärkeää aina ylläpitää selkeitä asiakirjoja, sopimuksia ja rekistereitä, jotta mahdollisten riitatilanteiden sattuessa yrityksellä on omien väitteiden perustelemiseksi tai syytöksien vastaan puolustautumiseksi esitettävänä todisteita.
Todistustaakan tarkoitus
Tuomioistuin on sidottu oikeudenkäynnissä esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Todistustaakan tarkoituksena on ennakoida ja selkeyttää oikeudenkäynnin prosessia, mikä estää yllättävät ratkaisut ja varmistaa, että asianosaiset ovat tietoisia siitä, mitä heidän on todistettava.
Todistustaakka on myös tärkeä erityisesti vastapuolelle, sillä todistustaakkasäännöksien perusteella vastapuolen tarvitsee puolustautua ainoastaan esitettyjä vaatimuksia ja niiden perusteita vastaan.
Lue seuraavaksi: Riita-asioiden sovittelu ja sovittelun edut