Yrityssalaisuuden rikkominen 

Yrityksen liike- ja ammattisalaisuudet muodostavat usein liiketoiminnan ytimen ja antavat yritykselle kilpailuetua markkinoilla. Yrityssalaisuuden rikkominen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yrityssalaisuuden loukkauksella voi rikosvastuun lisäksi olla siviilioikeudellisia seuraamuksia kuten vahingonkorvausvastuu. 

Käsittelemme tässä artikkelissa yrityssalaisuuden määritelmää ja sen loukkauksesta aiheutuvia seurauksia. 

Mikä voi olla yrityssalaisuus? 

Yrityssalaisuuden käsite on laaja ja käytännössä, mitä tahansa yritykselle arvokasta tietoa voidaan pitää yrityssalaisuutena. Yrityssalaisuuden synonyymi on liikesalaisuus. 

Liikesalaisuus määritellään liikesalaisuuslaissa, jonka mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka ei ole tietoa tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa olevaa tietoa, jolla on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa ja jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi. 

Liikesalaisuuslain esitöiden mukaan käsitteen määritelmä kattaa myös ammattisalaisuuden. Liikesalaisuuden muodolla ei ole merkitystä eli tieto voi olla tallennettuna esimerkiksi asiakirjaan tai sähköiseen muotoon taikka olla pelkästään muistinvarainen. 

Liikesalaisuus voi olla useamman yrityksen tiedossa

Liikesalaisuus ei ole yksinoikeus eli se voi olla samaan aikaan useamman yrityksen tiedossa. Yrityksen ei myöskään ole pakko hyödyntää tietoa elinkeinotoiminnassaan, vaan oleellista on se, että tiedolla voi olla yritykselle taloudellista arvoa. 

Jotta tieto voidaan katsoa liikesalaisuudeksi, tulee sitä käsittelevien tahojen olla tietoisia tiedon luottamuksellisuudesta ja yrityksen on pyrittävä salaaman tieto esimerkiksi fyysisin tai teknisin turvajärjestelyjen taikka salassapitosopimuksin.

Voidaan luokitella taloudellisiin ja teknisiin liikesalaisuuksiin 

Liikesalaisuudet voidaan luokitella taloudellisin ja teknisiin liikesalaisuuksiin. Esimerkiksi erilaiset asiakasrekisterit, valmistusmenetelmät, talous- tai hinnoittelutiedot voivat olla yrityssalaisuuksia. Myös negatiivinen tieto eli esimerkiksi tieto siitä, että jokin ohjelmiston koodi ei toimi, voi olla liikesalaisuus.

Negatiivisen tiedon taloudellinen arvo muodostuu siitä, että tiedon haltija tietää miten ei pidä toimia. Tyhjentävää listaa liikesalaisuuksista on mahdotonta antaa, sillä se täyttääkö joku tieto yrityssalaisuuden tunnusmerkit arvioidaan aina tapauskohtaisesti. 

Mikä ei ole yrityssalaisuus? 

Julkiset ja yleisesti saatavilla olevat tiedot eivät ole yrityssalaisuuksia. Myöskään työntekijän tavanomainen ammattitaito tai alan yleinen koulutus ei ole yrityssalaisuus. 

Ammattitaito voidaan kuitenkin katsoa liikesalaisuudeksi esimerkiksi silloin, jos tieto on yksityiskohtaista, ei-muistinvaraista ja vain yhden tai harvan yrityksen toimialan yhtiön tiedossa. Viime kädessä rajanvedon ammattitaidon ja liikesalaisuuden välillä tekee tuomioistuin. 

Miten liikesalaisuuksia voidaan suojata? 

Vaikka liikesalaisuuksille tarjotaan lainsäädännöllistä suojaa, ei tällainen suoja usein yksinään ole riittävä. Koska liikesalaisuuksia ei tarkasti eritellä laissa, on joskus vaikea tietää, onko kyseessä lain tarkoittama liikesalaisuus. 

Salassapitosopimus tuo suojaa liikesalaisuuksille

Liikesalaisuuden ongelmaa voidaan ehkäistä laatimalla salassapitosopimus asiantuntijan kanssa. Salassapitosopimuksella voidaan esimerkiksi pidentää työntekijän salassapitovelvollisuus jatkumaan työsuhteen jälkeiseen aikaan. Salassapitosopimuksia tulee laatia myös muiden sidosryhmien kanssa. 

Salassapitosopimuksella voidaan kätevästi sopia lakia laajemmasta ja yksityiskohtaisemmasta tietojen salassapidosta. Huonoimmassa tilanteessa liikesalaisuus paljastuu esimerkiksi kilpailijayrityksen tietoon, eikä salassapitosopimusta ole tehty ja tieto menettää paljastumisen vuoksi liikesalaisuuden luonteen. 

Käsittelemme salassapitosopimusta kattavasti asiaa koskevassa artikkelissamme. 

Rikoslaki ja yrityssalaisuuden rikkominen 

Liikesalaisuuksien paljastamisesta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Rikoslain mukaan, ”Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan liikesalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista liikesalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa, on tuomittava yrityssalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” 

Rikosvastuu voi kohdistua henkilöön, joka on saanut liikesalaisuuden tietoonsa toimiessaan yhtiön palveluksessa, sen hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä, suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa tai yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä. 

Muita mahdollisia liikesalaisuuden loukkaamiseen liittyviä rikoksia ovat yritysvakoilu ja yrityssalaisuuden väärinkäyttö. Yrityssalaisuuden rikkomisen ja yritysvakoilun osalta myös yritys on rangaistavaa. 

Kaikki yrityssalaisuusrikokset ovat niin sanottuja asianomistajarikoksia, joten syytettä ei nosteta, jos asianomistaja eli uhri ei näin halua eikä erittäin tärkeä yleinen etu näin vaadi. Tyypillisesti yrityssalaisuusrikokset liittyvät tilanteisiin, joissa työntekijä siirtyy kilpailijalle töihin tai perustaa oman yrityksen. 

Vahingonkorvaus- ja muut seuraukset

Mahdollisista rikosoikeudellisista seuraamuksista riippumatta, voi yrityssalaisuuden rikkoja joutua vahingonkorvausvastuuseen. Vahingonkorvauksen lisäksi tuomioistuin voi kieltää liikesalaisuuden luvattoman käytön jatkamisen tai velvoittaa sen, joka on liikesalaisuuden oikeudettomasti hankkinut, ilmaissut tai käyttänyt ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin. 

Korjaavina toimenpiteinä tuomioistuin voi määrätä liikesalaisuutta loukkaavan tuotteen vedettäväksi pois markkinoilta, hävitettäväksi tai muutettavaksi sekä määrätä liikesalaisuusmateriaalin tuhottavaksi tai luovutettavaksi liikesalaisuuden alkuperäiselle haltijalle. 

Kiellon tai korjaavien toimenpiteiden sijaan tuomioistuin voi määrätä vastaajan maksamaan käyttökorvausta liikesalaisuuden haltijalle. Kaikki tässä kappaleessa mainitut seuraamukset edellyttävät, että liikesalaisuuden haltija nostaa asiasta kanteen eli tuomioistuin ei omasta aloitteestaan tutki asiaa.

Yritysjuristeillamme on pitkän linjan kokemus erilaisista talouselämän riita- ja rikosasioista ja he ovat apunasi prosessien kaikissa vaiheissa. 

Lue seuraavaksi: Kilpailukieltosopimus suojaa yrityksen etua