Kilpailukieltosopimus suojaa yrityksen etua

Työsopimuslaissa kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta. Kilpailukieltosopimus on yrityksen näkökulmasta merkittävää, sillä sen avulla voidaan turvata liikesalaisuuksia ja investointeja, rajoittaa kilpailua sekä suojata asiakas- ja liikesuhteita. 

Käsittelemme tässä artikkelissa lainsäädännössä kilpailukieltosopimukselle asetettuja ehtoja ja sopimusta laadittaessa huomioitavia seikkoja.

Kilpailukielto – ei sido työntekijää jos työsuhde on irtisanottu työnantajasta johtuvista syistä.

Kilpailukielto koskettaa työsuhteen päättymisen jälkeen 

Kilpailukieltosopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa sovitaan, ettei työntekijä voi työsuhteen päättymisen jälkeen määrättynä aikana, mennä kilpailevalle yhtiölle töihin tai perustaa itse kilpailevaa yritystä. 

Tyypillisesti kilpailukieltosopimus solmitaan viimeistään siinä vaiheessa työsuhdetta, kun työntekijä pääsee käsiksi tärkeisiin liikesalaisuuksiin, asiakastietoihin tai muihin yrityksen arkaluonteisiin tietoihin. 

Sopimus tehdään yleensä yrityksen johto- tai avainhenkilöiden kanssa. Suorittavaa työtä tekevälle, niin sanotulle rivityöntekijälle tehdään harvoin kilpailukieltosopimusta. Kilpailukieltosopimuksella työnantaja rajoittaa aina jossain määrin työntekijän elinkeinovapautta, ja on siksi tarkkaan säädelty työlainsäädännössä.

Millaisissa tilanteissa kilpailukieltosopimus voidaan tehdä? 

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana tehdä sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka on työnantajan kannalta kilpailumielessä vahingollista. Tätä kieltoa voidaan työsopimuslaissa säädetyllä kilpailukieltosopimuksella jatkaa määrätyn ajanjakson ajan.

Kilpailukieltosopimus vaatii painavan syy

Kilpailukieltosopimuksen solmimiseen tarvitaan lain mukaan erityisen painava syy. Tällainen painava syy liittyy usein liikesalaisuudeksi luokiteltuun tietoon, joka voi liittyä esimerkiksi yrityksen tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan. Erityisen painavan syyn kriteeri voi täyttyä myös esimerkiksi, jos työnantaja on järjestänyt työntekijälle erityiskoulutusta tai jos työntekijällä on paljon asiakkuuksia hallinnassaan. 

Myös toimialalla on vaikutusta arviointiin, joten esimerkiksi teknologia-alalla kilpailukieltosopimuksen tekeminen on perustellumpaa, sillä tiedon nopea uudistuminen ja teknologian kehittyminen ovat toimialalla merkittäviä tekijöitä. Erityisen painavan syyn täyttyminen arvioidaankin aina kokonaisuutena. Syyn täytyy olla käsillä sopimuksen tekohetkellä, eli ennakoiva kilpailukieltosopimus ei ole pätevä

Painavan syyn kriteeriä arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat. Työnantajan tulee olla suojan tarpeessa eli esimerkiksi pelkkä työskentely tietyllä alalla ei itsessään voi olla syy kilpailukieltosopimukselle. 

Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimukselle, sopimus on pätemätön eli kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää. Työsopimuslaki on pakottavaa lainsäädäntöä eli sen pykälistä ei voida sopia toisin työntekijän vahingoksi. 

Kilpailukieltosopimusta tehtäessä tulee myös aina noudattaa yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita, eikä se saa olla oikeustoimilain vastaisesti kohtuuton. Kilpailukielto voidaan ottaa työ- tai johtajasopimuksen ehdoksi tai tehdä kokonaan erillinen sopimus. 

Kilpailukieltosopimuksen ehdot ja irtisanominen

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työtä kilpailijalle tai kieltää kokonaan uuden kilpailevan yrityksen perustaminen pääsääntöisesti enintään kuuden kuukauden ajan.

Jos sopimuksen pituus on enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, tulee työnantajan maksaa entiselle työntekijälleen korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Mikäli rajoitusajaksi sovitaan yli kuusi kuukautta, tulee työnantajan maksaa rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Korvaus maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä työsuhteen päättymisen jälkeen aikana, jona kilpailunrajoitus on voimassa. 

Kun työsuhde on päättynyt, voidaan korvauksen maksamisesta sopia toisinkin esimerkiksi siten, että korvaus maksetaan työntekijälle kertasuorituksena. Korvaus on saajalleen veronalaista tuloa, joten työnantajan tulee tehdä siitä ennakonpidätys. Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse suorittaa korvauksesta eläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuja.

Kilpailukiellon maksimipituus 

Ehdoton maksimipituus rajoitusajalle on yksi vuosi. Tämä takaraja ei kuitenkaan koske johtajia, tosin yli vuoden pituinen kilpailukielto voidaan katsoa oikeustoimilain nojalla kohtuuttomaksi. Johtajaksi voidaan katsoa muunkin kuin tittelin perusteella, sillä arviointi tapahtuu työntekijän tosiasiallisen aseman perusteella. 

Useimmiten kilpailukieltosopimuksessa kielletään työskentely rajoitusaikana kilpailijalle ja oman kilpailevan yrityksen perustaminen rajoitusaikana, mutta myös vain toinen edellä mainituista voidaan kieltää. 

On tärkeä muistaa, että mikäli työnantaja irtisanoo työsuhteen taloudellis-tuotannollisin tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvin perustein eli irtisanominen on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystäei kilpailukieltosopimus ole voimassa

Työnantajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, jolloin irtisanomisaika on vähintään 1/3 rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. 

Irtisanominen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työntekijän työtehtävät muuttuvat, eikä uusissa tehtävissä enää ole tarvetta kilpailukiellolle. Työnantajalla ei ole tätä irtisanomisoikeutta, jos työntekijä on jo itse ehtinyt ilmoittaa työsuhteen päättymisestä. 

Kilpailukieltosopimuksen rikkominen

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimukseen voidaan vahingonkorvauksen sijasta ottaa sopimussakko, joka voi olla enimmillään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa

Sopimussakosta pitää siis nimenomaisesti sopia, jotta se voi olla sopimusrikkomuksen seurauksena. Muuten sopimusrikkomuksen korvaamista arvioidaan vahingonkorvausoikeudellisten normien perusteella. 

Ennen lain voimaantuloa tehdyt kilpailukieltosopimukset

Koska vuoden 2022 alun työsopimuslain muutosta, erityisen painavan syyn vaatimuksesta sovelletaan takautuvasti, on ilman tällaista syytä tehdyt sopimukset mitättömiä. Tämä on tyypillistä etenkin sopimuksissa, joissa kilpailukieltoehtoa käytetty työsopimuksen vakioehtona. 

Tällainen mitätön sopimus ei lähtökohtaisesti velvoita työnantajaa rajoitusajan korvauksen maksamiseen tai velvoita työntekijä pidättäytymään tekemästä työsuhteen jälkeen kilpailevaa toimintaa. 

Työnantaja – varmista yrityksesi etu kilpailukieltosopimuksen avulla 

Mikäli olet työnantaja ja haluat suojata kilpailukieltosopimuksella yrityksesi etua, kannattaa sinun kääntyä asiassa osaavien yritysjuristiemme puoleen. 

Perehtynyt juristi ymmärtää lakisääteiset vaatimukset, joka myös ehkäisee oikeudellisten riitojen syntymistä. Räätälöimme tarpeisiisi sopivan sopimuksen pitkällä kokemuksella – Ota yhteyttä Yritysjuristiin

Lue seuraavaksi: It-palveluiden sopimukset

Kiinnostuitko? Lähetä viesti, otamme yhteyttä.
Yhteydenotto on maksuton.

Ota yhteyttä