Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeus on osakkeenomistajalle tärkeä väline osallistua ja valvoa osakeyhtiön toimintaa. Osakkeenomistajan tiedonsaanti yhtiön asioista on kuitenkin rajoitettua, eikä osakkeenomistajalla ole automaattista ja jatkuvaa oikeutta saada säännöllisesti tietoa yhtiön toiminnasta.
Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeus toteutuu käytännössä osakkeenomistajan kyselyoikeuden kautta. Laissa on lisäksi myös erikseen asetettu pörssiyhtiöille tiedottamiseen liittyviä velvoitteita.
Osakkeenomistajan rajoitettu tiedonsaantioikeus
Osakeyhtiössä hallituksella, toimitusjohtajalla tai muulla yhtiön johdolla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta antaa yksittäiselle osakkeenomistajalle tietoa yhtiön toiminnasta. Osakkeenomistajalla ei ole siten myöskään esimerkiksi laajaa yleistä oikeutta vaatia nähtäväkseen tai saada kopioita yhtiön asiakirjoista.
Poikkeuksena voivat olla tilanteet, joissa osakkeenomistajilla on erityisoikeus saada tietoja, kuten esimerkiksi tietoja osakeannista.
Osakkeenomistajan rajoitetun tiedonsaantioikeuden taustalla pidetään lähtökohtana sitä, että osakkeenomistajan kyselyoikeus yhtiökokouksessa ja yhtiön tilinpäätösinformaatio riittävät täyttämään osakkeenomistajan tiedonsaantioikeuden yhtiön toiminnasta.
Osakkeenomistajan kyselyoikeus
Osakkeenomistajan kyselyoikeus on käytännössä tärkein osakkeenomistajan keino saada tietoa yhtiön toiminnasta, sillä yhtiökokouksen ulkopuolella osakkeenomistajalla ei ole yleistä oikeutta saada säännöllistä tietoa. Osakkeenomistajan kyselyoikeus on yksi niistä säännöksistä, jotka ovat laadittu suojaamaan osakkeenomistajia.
Kyselyoikeuden käyttäminen edellyttää osakkeenomistajalta aktiivista osallistumista yhtiökokoukseen. Kyselyoikeus kohdistuu osakeyhtiön hallituksen jäseniin ja toimitusjohtajaan, joilla on lähtökohtaisesti velvollisuus vastata vaadittuihin tietoihin pyyntöjen perusteella.
Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus käyttää yhtiökokouksen aikana kyselyoikeuttaan, riippumatta siitä, mikä on osakkeenomistajan omistusosuus. Osakkeenomistajien esittämiin kysymyksiin voidaan vastata suullisesti yhtiökokouksessa.
Jos kysymykseen vastaaminen edellyttää tietoja, jotka eivät ole kokouksessa saatavilla, osakkeenomistajille on annettava kirjallinen vastaus kahden viikon kuluessa kysymyksen esittäneelle osakkaalle ja muulle osakkaalle, joka sitä pyytää.
Kyselyoikeus koskee vain yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita
Osakkeenomistajan kyselyoikeus on rajoitettu oikeus, sillä se ei koske kaikkia yhtiön asioita. Kyselyoikeus on rajoitettu koskemaan nimenomaan yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita. Kyselyoikeus voi tätä laajemmaksi ulottua silloin, jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä. Tällöin yhtiön johdolla on velvollisuus antaa yhtiön taloudellisesta asemasta tietoja yleisemmin.
Kyselyoikeudesta ei myöskään seuraa se, että osakkeenomistajalla olisi oikeus saada yhtiöltä tiettyjä asiakirjoja tai esimerkiksi laajoja raportteja. Osakeyhtiölaissa on kuitenkin säännelty, että tietyt asiakirjat on jo ennen kokousta toimitettava osakkeenomistajalle.
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaate osakeyhtiössä.
Vastaamisvelvollisuuden rajoitukset
Yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla on lähtökohtaisesti yhtiökokouksessa vastaamisvelvollisuus osakkeenomistajien esittämiin kysymyksiin. Yhtiön hallitus ja johto eivät saa kuitenkaan antaa tietoja, jos tietojen antaminen aiheuttaisi yhtiölle olennaista haittaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos kyseessä on tietoja, joilla on olennainen vaikutus yhtiön kilpailuasemaan tai tiedon antaminen rikkoisi salassapitovelvoitetta.
Johdolla on itsenäinen oikeus ratkaista ja arvioida, onko kyseessä sellainen tieto, jonka antaminen aiheuttaisi yhtiölle olennaista haittaa.
Osakkeenomistajan kysymykseen voidaan jättää vastaamatta kuitenkin vain silloin, kun haitta on olennainen. Olennaisena haittana voidaan pitää esimerkiksi merkittävän liikesuhteen tai liiketoimintamahdollisuuden menettämisen uhkaa.
Tutustu osakeyhtiön päätöksentekoon.
Muu tiedonanto osakkeenomistajille
Edellä mainitut säännöt takaavat sen, että osakkeenomistajat saavat minimissään edellä mainitun tavoin tietoa osakeyhtiön toiminnasta. Mikään ei kuitenkaan estä yhtiön hallitusta antamaan osakkeenomistajille laajempaa tietoa, kuin mitä säännöksillä on turvattu.
Yhtiön hallitus voi antaa muulloinkin tietoa yhtiöstä osakkeenomistajille, jos se on yhtiön edun mukaista. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos yhtiö suunnittelee merkittävää rahoitusjärjestelyä tai yritysjärjestelyä, jonka edellytyksenä on yhtiökokouksen hyväksyntä
Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus
Pörssiyhtiöille on kaksi tärkeää velvollisuutta tiedonantoon: säännöllinen ja jatkuva tiedonantovelvollisuus. Tiedonantovelvollisuus varmistaa, että osakkeenomistajilla on mahdollisuus saada ajantasaista ja olennaista tietoa yhtiön toiminnasta ja taloudesta. Osakkeenomistajilla on oikeus tietää, miten heidän sijoituksensa sujuu ja millaisia päätöksiä yhtiön johto tekee.
Säännöllinen tiedonantovelvollisuus edellyttää, että pörssiyhtiöt julkaisevat säännöllisesti taloudellisia tietoja, kuten osavuosikatsaukset, tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilinpäätöstiedotteet.
Jatkuva tiedonantovelvollisuus sen sijaan varmistaa, että kaikilla sijoittajilla on tasapuolinen pääsy tietoon, joka saattaa vaikuttaa yhtiön liikkeeseen laskemien arvopapereiden arvoon.
Lue seuraavaksi: Osakeyhtiön varojenjakosäännökset: osingonjako ja pääomanpalautus