IT-lainsäädäntö tutuksi 

IT-lainsäädäntö, sen tuntemus ja tärkeys korostuvat erityisesti nykypäivän digitaalisessa ympäristössä, jossa lähes kaikki toiminta liike-elämästä henkilökohtaiseen elämään on kytketty teknologiaan.

IT-lainsäädäntö koskee erilaisia oikeudellisia kysymyksiä, jotka liittyvät tieto -ja viestintätekniikan käyttöön. Syvenny aiheeseen yritysjuristin johdattelemana. 

Mitä lyhenne IT tarkoittaa?  

IT on lyhenne sanoista Information Technology, joka tarkoittaa suomennettuna tietotekniikkaa. Tietotekniikalla yleisimmin tarkoitetaan tiedon automaattisen käsittelyn ja siirron välineitä, menetelmiä sekä niiden käyttämistä.  

Mitä IT-lainsäädäntö koskee? 

IT-lainsäädäntö koskee laajasti erilaisia tietotekniikan näkökulmia, kuten tietosuojaa, tietoturvaa, tekijänoikeuksia, tietoverkkorikoksia ja sähköistä kaupankäyntiä.  

IT-lainsäädäntö on hyvin keskeisessä asemassa digitaalisen yhteiskunnan sääntelyssä. Se on välttämätön väline yritysten toiminnan ohjaamisessa sekä yksilöiden oikeuksien suojelussa. IT-lainsäädäntö auttaa luomaan ympäristön, jossa teknologiaa voidaan käyttää tehokkaasti ja turvallisesti.  

Yritysten näkökulmasta IT-lainsäädäntö on keskeistä, sillä se määrittää yritysten toiminnan säännöt ja rajoitukset digitaalisessa ympäristössä.  

Seuraavaksi syvennymme IT-lainsäädännön keskeisimpiin osa-alueisiin erityisesti yritysten näkökulmasta. 

Tietosuoja  

Tietosuoja on keskeinen osa IT-lainsäädäntöä, sillä se on tärkeä väline eritysesti henkilötietojen suojaamisessa. Tietosuojalainsäädäntö sääntelee henkilötietojen keräämistä, käsittelyä, säilyttämistä ja jakamista.  

Yksi keskeisimmistä tietosuojaa koskevasta lainsäädännöstä on GDPR (General Data Protection Regulation), joka on Euroopan unionissa voimassa oleva yleinen tietosuoja-asetus. GDPR asettaa tiukkoja vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle. Tietosuoja-asetuksessa määritellään, miten organisaatiot voivat kerätä, käsitellä ja tallentaa henkilötietoja. 

Suomessa tietosuojalaki täsmentää ja täydentää EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja sen kansallista soveltamista. Laissa säädetään muun muassa erityisten henkilötietoryhmien ja henkilötunnusten käsittelemisestä.  

Yritysten on noudatettava aina toiminnassaan tietosuojalainsäädäntöä, erityisesti silloin kun henkilötietoja käsitellään. Yritysten on varmistettava, että ne keräävät, tallentavat, käsittelevät ja jakavat henkilötietoja laillisesti ja turvallisesti. Mikäli yritys rikkoo tietosuojalainsäädäntöä, voi rikkominen johtaa seuraamuksiin, kuten suuriin sakkoihin. 

Tietoturva 

Tietoturvalla tarkoitetaan suunnitelmaa ja sen toteutusta tietosuojan toteutumiselle. Tietoturvatoimenpiteillä suojataan henkilötietoja, mutta myös kokonaisia IT-ympäristöjä. Tietoturvaan sisältyy yrityksen tietoturvallisuuden varmistaminen, hyökkäysten torjunta ja sattuneiden vahinkojen korjaaminen.  

Suomessa ei ole erillistä omaa lakia, joka velvoittaisi yrityksiä pakolliseen tietoturvaan. Suomessa tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä löytyy kuitenkin monista laeista, joissa tietoturvallisuuden ja yksityisyyden suojaaminen turvataan. Esimerkiksi julkisuuslaista, tietosuojalaista ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetusta laista löytyy tietoturvaan liittyvää sääntelyä.  

Tekijänoikeudet 

IT-lainsäädäntö sääntelee tekijänoikeuksia digitaalisessa ympäristössä, joka on oleellista digitaalisen sisällön, ohjelmistojen ja innovaatioiden suojaamisessa. Tekijänoikeuslait suojaavat muun muassa ohjelmistojen, verkkosivustojen, tietokonepelien ja muiden digitaalisten tuotteiden luojia. Tekijänoikeuslait määrittelevät sen, kuka tuotteita saa käyttää ja jakaa. 

Tekijänoikeuslainsäädäntö mahdollistaa sen, että teoksien luojat saavat korvauksen työstään ja heidän oikeuksiaan kunnioitetaan. Samalla yritysten on varmistettava, että niiden IT-järjestelmät eivät riko tekijänoikeuslakeja, esimerkiksi lataamalla tai levittämällä suojattua sisältöä ilman lupaa.  

Sähköinen kaupankäynti 

Sähköisellä kaupankäynnillä tarkoitetaan tietoverkoissa käytävää kauppaa. Sähköistä kaupankäyntiä koskevat muun muassa laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, laki sähköisistä allekirjoituksista sekä sähköiset muotovaatimukset.  

Sähköistä kaupankäyntiä koskevat lait vaikuttavat siihen, miten yritykset voivat tehdä liiketoimintaa verkossa. Ne voivat esimerkiksi vaikuttaa sopimusehtoihin, mainontaan ja kuluttajansuojaan.  

Tietoverkkorikokset 

IT-lainsäädännöllä on keskeinen rooli tietoverkkorikosten ehkäisyssä ja niiden torjunnassa. Tietoverkkorikoksia koskevat lait vaikuttavat siihen, miten yritysten on suojattava itsensä ja asiakkaidensa tiedot tietoverkkorikoksilta. 

Tietoverkkorikoksia ovat esimerkiksi palvelunestohyökkäykset, haittaohjelmien tartuttaminen ja hakkerointi. Lait, jotka kieltävät esimerkiksi haittaohjelmien levittämisen, tietomurrot ja identiteettivarkaudet ovat yritysten ja yksilöiden suojelun kannalta välttämättömiä digitaalisessa maailmassa. 

IT-lainsäädännön merkitys  

Teknologia koskettaa tänä päivänä lähes jokaista elämän aluetta, minkä seurauksena sen rooli yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Samalla IT-lainsäädännön merkitys ja tuntemus on korostunut. 

IT-lainsäädännön tehtävänä on varmistaa, että teknologiaa käytetään turvallisesti ja vastuullisesti. Samanaikaisesti se suojaa yhteiskuntaa ja auttaa luomaan luottamusta digitaalisiin järjestelmiin ja palveluihin.  

IT-lainsäädäntö on lisäksi jatkuvasti muuttuva ala. Se vaikuttaa monin eri tavoin yrityksen toimintaan, kuten tietosuojaan, tietoturvaan, tekijänoikeuksiin ja sähköiseen kaupankäyntiin. Yritysten on jatkuvasti pysyttävä ajan tasalla lainsäädännön muutoksista ja varmistettava, että niiden toimintatavat ja käytännöt noudattavat näitä lakeja.  

Virheelliset toimintatavat yrityksessä voivat johtaa esimerkiksi suuriin sakkoihin tai ääritapauksissa jopa liiketoiminnan pysähtymiseen. Jotta yritys voisi välttää tällaiset riskit, on suositeltavaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Juristimme tarjoavat yrityksellesi kattavaa neuvontaa ja tukea kaikissa IT-lainsäädäntöä koskevissa kysymyksissä. 

Lue seuraavaksi: IT-palveluiden sopimukset – erilaiset sopimustyypit ja sopimuksen laatiminen

Lue seuraavaksi: Mitä salassapitosopimukseen kannattaa sisällyttää ja miksi?