Uhkaako maksukyvyttömyys? Tunnista mahdollisuutesi
Jos yritys kärsii maksuvaikeuksista ja maksukyvyttömyys uhkaa, on yrityksen mahdollista hakeutua maksukyvyttömyysmenettelyyn.
Yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyt ovat oikeudellisia prosesseja, joiden tarve tulee esiin tilanteissa, joissa yritys on maksukyvytön tai sitä uhkaa maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyysmenettelyjä käytetään yleensä velkojien oikeuksien suojaamiseksi ja velkojen järjestämiseksi tavalla, joka on oikeudenmukainen sekä velkojille että yritykselle itselleen. Yleisimmät maksukyvyttömyysmenettelyt ovat yrityssaneeraus ja konkurssi.
Maksukyvyttömyysmenettelyt
Maksukyvyttömyysmenettelyihin kuuluu erilaisia toimenpiteitä riippuen käytettävästä menettelystä.
Maksukyvyttömyysmenettelyn avulla yritys voi käsitellä maksukyvyttömyyden aiheuttamia ongelmia ja etsiä ratkaisuja velkojien kanssa, kuten neuvotella velkojen uudelleenjärjestelystä. Maksukyvyttömyysmenettelyt pyrkivät tarjoamaan mahdollisuuden yrityksen elvyttämiseen ja toiminnan jatkuvuuteen. Parhaimmassa tapauksessa onnistunut maksukyvyttömyysmenettely auttaa yritystä selviytymään taloudellisista vaikeuksistaan ja jatkamaan toimintaansa. Maksukyvyttömyysmenettelyillä suojataan samalla myös velkojien oikeuksia, jolloin varmistetaan, että velkojat saisivat mahdollisimman suuren osan saatavistaan.
Yleisimpiä maksukyvyttömyysmenettelyitä ovat yrityssaneeraus ja konkurssi. Maksukyvyttömyysmenettelyihin luetaan myös yksityishenkilön velkajärjestely, jota voidaan soveltaa tietyin edellytyksin yksityiseen elinkeinoharjoittajaan. Eri maksukyvyttömyysmenettelyitä koskevat tietyt lait, määräykset ja prosessit.
Yleisenä edellytyksenä maksukyvyttömyys
Kaikkien maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen yleisenä edellytyksenä on yrityksen maksukyvyttömyys. Poikkeuksen tähän muodostaa yrityssaneeraukset, joissa menettely voidaan aloittaa myös silloin, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys.
Yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyillä viitataan tilanteisiin, joissa yritys ei kykene täyttämään enää taloudellisia velvoitteitaan ja maksamaan velkojaan ajallaan tai ollenkaan. Yrityksen tulee olla muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Yrityksen maksukyvyttömyydessä on aina siis kyse jo pitkään jatkuneista maksuvaikeuksista.
Maksukyvyttömyysmenettelyyn hakeutuminen
Yritys voi hakeutua itse maksukyvyttömyysmenettelyyn, mikäli maksukyvyttömyys uhkaa tai se on jo ajautunut maksukyvyttömäksi. Mitä aikaisemmin yritys puuttuu maksuvaikeuksiinsa, sitä paremmat mahdollisuudet ovat tervehdyttää yritys takaisin maksukykyiseksi. Parhaimmassa tapauksessa yritys voi onnistua välttämään kokonaan maksukyvyttömyyden ja estää konkurssin syntymisen.
Konkurssi
Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään velkojen maksuun. Konkurssista säädetään konkurssilaissa. Yritys asetetaan konkurssiin silloin, kun se on maksukyvytön eikä pysty enää selviytymään veloistaan. Konkurssia voi hakea yritys itse tai velkojat.
Tuomioistuin asettaa yrityksen konkurssiin konkurssihakemuksen perusteella, ja samalla määrää pesänhoitajan konkurssipesään. Pesänhoitaja ottaa konkurssipesän omaisuuden ja hallinnon haltuunsa. Konkurssipesässä ylintä päätösvaltaa käyttävät kuitenkin velkojat. Konkurssimenettelyssä selvitetään yrityksen kaikki velat, omaisuus myydään ja siitä saadut rahat jaetaan velkojille etusijajärjestyksen mukaisesti.
Konkurssiin hakeutuminen on usein viimeinen keino silloin, kun muut yrityksen talouden vakauttamiseen tai velkahelpotuksiin tähtäävät toimenpiteet eivät ole riittäneet saamaan yrityksen maksukykyä takaisin. Yleensä konkurssin seurauksena on liiketoiminnan lopettaminen. Liiketoiminnan lopettaminen ei ole kuitenkaan aina välttämättä konkurssin automaattinen seuraus, vaan joissain tapauksissa voi esimerkiksi löytyä konkurssipesän ostaja, joka haluaa jatkaa yrityksen toimintaa.
Tietyissä tilanteissa konkurssi voi myös raueta. Konkurssi voi raueta, jos konkurssiin asetetun yhtiön varat eivät riitä konkurssimenettelyn läpiviemiseen. Konkurssin raukeamisesta huolimatta, sitä voidaan jatkaa julkisselvityksenä, jos konkurssipesään kohdistuu erityisiä selvitystarpeita.
Yrityssaneeraus
Yrityssaneeraus maksukyvyttömyysmenettelynä tarjoaa yritykselle mahdollisuuden selviytyä taloudellisistaan vaikeuksistaan ja jatkaa toimintaansa. Yrityssaneerauksesta säädetään yrityssaneerauslaissa. Yrityssaneeraus on vaihtoehto konkurssille, ja yrityssaneerauksen tavoitteena on yrityksen velkojen järjestely ja toiminnan jatkuminen.
Yritys voi hakea yrityssaneerausta silloin, jos yritystä uhkaa maksukyvyttömyys tai se on jo maksukyvytön. Edellytyksenä on lisäksi ainakin kahden velkojan puoltaminen yrityssaneerausta. Yrityssaneeraus ei tule kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa yrityksen maksukyvyttömyyttä ei todennäköisesti pystytä korjaamaan saneerausohjelman avulla tai yritys on jo konkurssissa.
Yrityssaneerausprosessissa yritys ja sen velkojat pyrkivät neuvottelemaan velkojen järjestelystä ja maksuehdoista. Saneerausmenettelyllä katkaistaan yrityksen velkaantuminen ja velat järjestellään maksuohjelman mukaisesti. Saneerausmenettelyn aloittamisesta päättää käräjäoikeus, joka määrää myös yrityssaneeraukselle selvittäjän. Selvittäjä tekee yrityksestä perusselvityksen, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet yritystoiminnan tervehdyttämiseksi ja laaditaan veloille maksuohjelma. Käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman, joka on tavallisesti pituudeltaan 5–10 vuotta.
Yrityssaneerauksen tavoitteena on saada aikaan taloudellinen ja oikeudellinen järjestely, joka auttaa yritystä maksamaan velkansa ja saavuttamaan taloudellinen tasapaino. Yrityksen on syytä puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa maksuvaikeuksiinsa ja aloittaa yrityksen tervehdyttäminen hyvissä ajoin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yritys puuttuu maksuvaikeuksiinsa, sitä paremmat mahdollisuudet ovat välttää maksukyvyttömyys ja saada yritys tervehdytettyä.
Velkajärjestely
Yritys voi päästä yksityishenkilön velkajärjestelyyn, jos kyse on yksityisestä elinkeinoharjoittajasta, kuten itsenäisestä ammatinharjoittajasta tai pienyrityksen omistajasta. Elinkeinon- tai ammattiharjoittajan velkajärjestelystä säädetään yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa. Velkasaneeraus on kevyempi ja edullisempi menettely kuin perusmuotoinen yrityssaneeraus. Velkajärjestely kestää yleensä 3–5 vuotta.
Velkajärjestelyssä järjestellään sekä elinkeinoharjoittajan mahdolliset henkilökohtaiset velat että yritystoiminnan velat. Velkajärjestelyssä laaditaan siis maksuohjelma yksityistalouden ja yrityksen kaikille veloille. Yritys voi päästä elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn, jos yritys ei pysty maksamaan velkoja enää kohtuullisessa ajassa. Yritys ei saa kuitenkaan olla maksukyvytön, vaan velkasaneerauksessa edellytetään, että yritys on maksuvaikeuksista huolimatta pohjimmiltaan kannattava.
Oikeudellinen apu
Maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyvissä asioissa on suositeltavaa hakea ajoissa oikeudellista apua, jotta yrityksen taloudellinen tilanne pystytään arvioimaan ja selvittämään maksukyvyttömyysmenettelyistä sopivin vaihtoehto yritykselle.
Ota ajoissa yhteyttä juristeihimme, jotka tarjoavat kokonaisvaltaista neuvontaa kaikkiin maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyen.
Lue seuraavaksi: Yrityssaneeraukseen hakeutuminen
Lue seuraavaksi: Kannattaako yrittäjän oikeusturvavakuutus ottaa?