Yrityssaneeraukseen hakeutuminen

Yritys voi joskus joutua tilanteeseen, jossa maksuvaikeudet alkavat kasaantua ja veloista ei enää selviydytä. Yritys ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin, maksukyvyttömyys uhkaa tai yritys voi jo olla maksukyvytön. Tällaisissa tilanteissa yritys voi hakeutua yrityssaneeraukseen, jolla tähdätään siihen, että yrityksen toiminta jatkuisi ja konkurssi estettäisiin. Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Käymme tässä artikkelissa läpi perustiedot niin sanotusta lakisääteisestä saneerausmenettelystä, jonka perustiedot jokaisen yrityksen olisi hyvä tuntea. Lakisääteistä saneerausmenettelyä säännellään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa.

Mikä on yrityssaneeraus? 

Yrityssaneeraus on maksukyvyttömyysmenettely, jolla pyritään tervehdyttämään taloudellisiin vaikeuksiin joutunut yritys ja saamaan se jälleen elinkelpoiseksi. Tavoitteena on yrityksen velkojen järjestely sekä kannattavuuden parantaminen. Yrityssaneerauksessa laaditaan yrityksen tervehdyttämiseksi saneerausohjelma, joka sisältää velkajärjestelyn. Saneerausohjelman hyväksymisestä päättävät velkojat. Ohjelman toteuttamisen jälkeen tavoitteena on, että yritys voi jatkaa liiketoimintaansa. Tuomioistuin päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta ja vahvistaa yritykselle tehdyn saneerausohjelman.

Keskeistä saneerausmenettelyssä on siihen liittyvät oikeusvaikutukset, jotka tulevat voimaan saneerauksen alkaessa. Saneerausmenettelyn oikeusvaikutukset ovat maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellot.

Maksukielto on merkittävin oikeusvaikutus velallisyritykselle, sillä velallinen ei saa pääsääntöisesti maksaa saneerausvelkaa eikä antaa siitä vakuutta. Maksukiellolla suojataan yrityksen viimeisiä varoja, sekä parannetaan yrityksen maksukykyä. Perintäkiellon vuoksi velkoja ei saa kohdistaa velallisyritykseen toimia saneerausvelan perimiseksi. Esimerkiksi viivästyskoron kertyminen lakkaa saneerauksen ajaksi, eikä mitään muitakaan maksuviivästyksen seuraamuksia saa kohdistaa velallisyritykseen. Ennen saneerausmenettelyn alkamista aloitettuja perintätoimia ei saa myöskään jatkaa. Ulosoton kielto merkitsee sitä, että aloitettu saneerausmenettely muodostaa esteen ulosoton aloittamiselle, jolloin velallisyrityksen omaisuutta ei saa ulosmitata maksukiellon alaisesta saneerausvelasta. 

Milloin hakeutua yrityssaneeraukseen? 

Yrityssaneeraus on tarkoitettu lähes kaikille taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille yrityksille, riippumatta yrityksen muodosta ja toiminnasta. Yrityssaneeraukseen on mahdollista hakeutua silloin, kun yritys on tullut maksukyvyttömäksi. Yrityksen tulee olla kuitenkin maksukyvyttömyydestä huolimatta tulevaisuuteen katsoen elinkelpoinen tai ainakin saatavissa sellaiseksi tervehdyttämällä yritys. Yritys voi hakeutua yrityssaneeraukseen myös silloin, kun sitä vasta uhkaa maksukyvyttömäksi tuleminen. Tällöin yrityksen ei siis tarvitse odotella maksukyvyttömäksi tulemista, vaan yrityksen on mahdollista hakeutua varhaiseen saneerausmenettelyyn. 

Yrityssaneerausta ei voida aloittaa, mikäli yrityksen taloudellinen tila on niin huono, että on todennäköistä, ettei maksukyvyttömyyttä voida korjata saneerausmenettelyllä eikä se tule tuottamaan tuloksia. Edellytyksiä saneerauksen aloittamiselle ei ole myöskään silloin, kun on todennäköistä, että velallisyrityksen varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannuksien kattamiseen eikä kukaan ulkopuolinen ole sitoutunut vastaamaan niistä tai velallisen tarkoituksena on menettelyn väärinkäyttäminen. 

Yritykseltä vaaditaan saneerausmenettelyn onnistumiseen yrityksen sitoutumista saneerausmenettelyyn. Yrityssaneerauksen kestot ovat usein pitkiä ja yleensä ne kestävät keskimäärin 5–10 vuotta.

Yrityssaneeraushakemus 

Saneerausmenettelyä haetaan tuomioistuimelta. Oikeus hakemuksen tekemiseen on velallisella sekä yksittäisellä velkojalla. Vaihtoehtoisesti velallinen ja velkoja voivat myös yhdessä tehdä hakemuksen. Hakemus tulee tehdä kirjallisesti käräjäoikeuteen. Myönteinen päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta vaatii luotettavan selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta. Laki edellyttääkin hakijalta tiettyjen liitteiden liittämistä hakemukseen, jossa annetaan laissa määrätty selvitys yrityksestä. Yksityiskohtaiset määräykset siitä, millaisia liitteitä hakemus edellyttää, riippuu siitä, onko hakijana velallinen vai velkoja. Hakemukseen tulee kuitenkin yleisesti ottaen liittää muun muassa tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, tiedot velkojista ja veloista, sekä millä perusteella saneerausmenettelyä haetaan aloitettavaksi. 

Saneerausmenettely voidaan aloittaa, mikäli vähintään kaksi velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään viidennestä velallisen tunnetuista veloista, ja nämä velkojat tekevät yhteisen hakemuksen velallisen kanssa tai puoltavat velallisen tekemää hakemusta. Saneerausmenettely voidaan aloittaa myös ilman velkojien hyväksyntää, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys tai se on maksukyvytön, joka on korjaantumiskelpoista. 

Selvittäjän merkitys yrityssaneerauksessa

Laki asettaa pääsäännöksi selvittäjän määräämisen, jonka tuomioistuin määrää saneerausmenettelyn aloittamisesta päätettäessä. Selvittäjällä on keskeinen rooli saneerausmenettelyssä. Selvittäjän tärkein tehtävä on laatia saneerausohjelma, jonka tavoitteena on palauttaa velallisyrityksen maksukyky. Selvittäjä huolehtii lisäksi yleisesti käytännön toimista ja valvoo velkojien etua.

Selvittäjä laatii ensimmäisenä perusselvityksen velallisyrityksen varoista, veloista ja muista sitoumuksista, sekä velallisen taloudelliseen asemaan ja sen odotettavissa olevaan kehitykseen vaikuttavista seikoista. Perusselvityksen pohjalta selvittäjä laatii ehdotuksen saneerausohjelmaksi, joka voi tulla vahvistetuksi saneerausohjelmaksi vain, jos enemmistö velkojista kannattaa sitä. Tämän vuoksi tärkeää onkin, että selvittäjä laatii ehdotuksen yhteistoiminnassa velallisen sekä velkojien kanssa.

Selvittäjän laatima ohjelmaehdotus sisältää selvitysosan, joka sisältää selvityksen velallisyrityksen taloudellisesta tilanteesta, sekä toimenpideosan, joka puolestaan sisältää konkreettiset saneeraustoimenpiteet ja -järjestelyt yrityksen toiminnan tervehdyttämiseksi. Toimenpideosan merkittävin kokonaisuus on usein maksuohjelma, jossa on sovittu muun muassa jokaisen velan osalta lopullinen velan määrä sekä maksuaikataulu. 

Yrityssaneeraushakemuksen laatiminen vaatii huolellista perehtymistä yrityksen taloudelliseen tilanteeseen sekä asiantuntemusta. Asiantuntijamme tekevät yrityksesi puolesta kaikki yrityssaneeraushakemusprosessiin liittyvät toimenpiteet. Suosittelemme ottamaan asiantuntijoihimme yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun yrityksesi huomaa, ettei kykene normaalin tapaan enää selviytymään laskuistaan. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yritys ottaa yhteyttä ongelmiensa selvittämiseksi ja hakeutuu riittävän varhaisessa vaiheessa yrityssaneeraukseen, sitä suuremmat mahdollisuudet yrityksellä on onnistua maksuvaikeuksistaan ja yrityssaneerauksesta.

Lue seuraavaksi: Kannattaako yrittäjän oikeusturvavakuutus ottaa?