Selvittäjänä toimiminen saneerausmenettelyssä 

Ylivelkaantuneen, mutta liiketoimintakelpoisen yrityksen toimintaa voidaan tervehdyttää velka- eli yrityssaneerauksella. Vaikka velkasaneeraus voidaan nähdä raskaana ja negatiivisenakin menettelynä, voi se yrittäjän näkökulmasta tarjota mahdollisuuden selviytyä taloudellisista vaikeuksista ja palauttaa yritystoiminta kannattavaksi. 

Velkajärjestelyssä käräjäoikeuden määräämä selvittäjä valvoo velkojien etuja ja menettelyn tarkoituksen toteuttamista. Tässä artikkelissa syvennymme selvittäjän oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä miten saneerausmenttelyyn hakeudutaan.

Tuomioistuin voi määrätä saneerausmenettelyn selvittäjän.

Velkasaneeraus ja saneerausmenettelyyn hakeutuminen

Velkasaneeraus eli yrityssaneeraus on velkajärjestely, jolla pyritään tervehdyttämään maksuvaikeuksiin joutunut tai joutumassa oleva yritys. 

Jos tarvitset lisää tietoa siitä, mitä yrityksen velkasaneeraus tarkoittaa ja mitkä sen oikeusvaikutukset ovat, lue aiheesta lisää artikkelistamme ”Yrityssaneeraukseen hakeutuminen”.

Käräjäoikeudelle on toimitettava saneeraushakemus

Saneerausmenettely alkaa toimivaltaiselle käräjäoikeudelle toimitettavalla hakemuksella, jonka voi ylivelkaisen yhtiön lisäksi tehdä myös yksittäinen velkoja, velkojat ja yhtiö tai kaikki velkojat yhdessä. Hakemukseen liitetään ehdotus selvittäjästä. Hakemuksen laatii yleensä juristi, joka jatkaa myös selvittäjän roolissa. 

Tuomioistuin ei ota kantaa saneerausmenettelyn kannattavuuteen vaan ainoastaan tutkii, täyttyvätkö yrityssaneerausmenettelylain asettamat saneerauksen aloittamisedellytykset ja onko saneeraukselle esteitä. Tuomioistuimen aloittamisharkinta perustuu hakemukseen ja velkojien lausuntoihin.

Hakemuksen vahvistamisen seuraukset

Sen jälkeen, kun käräjäoikeus vahvistaa hakemuksen ja tekee päätöksen yrityssaneerauksen aloittamisesta, siirtyy menettelyn jatkuminen tuomioistuimen ulkopuolelle. 

Tästä hetkestä alkavat myös saneerauksen tärkeät oikeusvaikutukset, sillä sen jälkeen yhtiö pääsääntöisesti asetetaan muun muassa maksu- ja vakuudenantamiskieltoon.  Menettelyn alettua ei velallisen omaisuutta myöskään voida ulosmitata maksukiellon piiriin kuuluvasta saneerausvelasta. Saneerausvelkaan kuuluvat kaikki ennen saneeraushakemuksen vireille tuloa syntyneet velat.

Saneerausohjelma tehdään selvittäjän kanssa

Velallinen yritys ei konkurssin tavoin menetä valintaoikeutta yrityksen omaisuuteen, jolloin selvittäjän rooli menettelyssä kasvaa. Selvittäjä laatii ensitöikseen saneerausohjelmaehdotuksen yhdessä yrityksen velkojien edustajien kanssa, jossa pyritään hyvään yhteisymmärrykseen. 

Saneerausohjelma sisältää lain mukaan selvityksen velallisen taloudellisesta asemasta ja muista saneeraukseen vaikuttavista seikoista. Saneerausohjelma sisältää myös määräykset velallisen ja velkojien asemaa koskevista toimenpiteistä ja velkajärjestelyn tekemisestä, jotka tähtäävät toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen.

Jos tuomioistuin voi tehdä vahvistuksen, saneerausohjelman toimeenpano alkaa

Saneerauksen kolmannessa vaiheessa palataan tuomioistuimeen, joka vahvistaa saneerausohjelman. Tuomioistuin ei voi vahvistaa ohjelmaa, mikäli velkojien enemmistö ei ole sitä hyväksynyt. Kun saneerausohjelma on vahvistettu, yhtiön saneerausvelkojen ja sopimusten ehdot määräytyvät saneerausohjelman mukaisesti. Myös tuntemattomat saneerausvelat pääsääntöisesti lakkaavat. 

Saneerausohjelman tärkein sisältö liittyy velkojen uudelleenjärjestelyyn, jossa velkoja aletaan maksaa ohjelman mukaisin ehdoin ja suuruuksin. Kun tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman, selvittäjä alkaa valvoa ohjelman toteutumista ja lain säännösten noudattamista. Hän antaa määräajoin tietoa velkojille saneerauksen etenemisestä ja valvoo saneerausmenettelyn aikana tapahtuvia toimenpiteitä. 

Saneeraus päättyy, kun velallinen on maksanut velkansa saneerausohjelman mukaisesti, tai jos menettely on rauennut esimerkiksi velallisen laiminlyönnin vuoksi tai tuomioistuimen päätöksestä. Saneerausmenettelyn kestolle ei aseteta laissa määräaikaa, mutta keskimäärin se kestää yleensä noin 5–10 vuotta. 

Selvittäjän tehtävät yrityksen velkasaneerauksen eri vaiheissa 

Velallisella on tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuus selvittäjää kohtaan. Velallisella on velvollisuus antaa selvittäjälle tämän vaatimat tiedot seikoista, joilla saattaa olla merkitystä saneerausmenettelyn ja saneerausohjelman kannalta. 

Seuraavaksi esittelemme selvittäjän tehtäviä ja vastuita saneerausmenettelyn aikana.

Selvittäjän oikeudet saneerausmenettelyssä

Kun tuomioistuin määrää selvittäjän, hänelle syntyy tehtäviensä suorittamiseksi oikeus päästä velallisen hallinnassa oleviin yritystiloihin. Saneerausmenettelyn aikana selvittäjä saa myös tutkia velallisen kirjanpitoa, yrityksen kirjeenvaihtoa ja muita liikeasiakirjoja ja -tiedostoja. 

Hänelle syntyy myös salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietoa velallisen pankkitileistä, maksuliikenteestä, rahoitusta koskevista sopimuksista ja sitoumuksista, velallisen varallisuudesta, verotuksesta sekä muista velallisen taloudellista asemaa tai tämän harjoittamaa liiketoimintaa koskevista seikoista. 

Mitä saneerausmenettelyn ensiarviossa kerrotaan?

Saneerausmenettely alkaa siitä hetkestä, kun yrityksen saneeraushakemus on toimitettu tuomioistuimelle. Selvittäjän on kuukauden kuluttua saneerausmenettelyn alkamisesta annettava ensiarvio yrityksen taloudellisesta tilasta velalliselle, velkojatoimikunnalle, suurimmille velkojille ja pyynnöstä muillekin velkojille. 

Selvittäjän ensiarviossa tulee kertoa olennaiset saneeraushakemukseen nähden uudet tai poikkeavat tiedot velallisen taloudellisesta tilanteesta ja taloudellisten vaikeuksien syistä. Siihen tulee myös liittää arvio yritystoiminnan elinkelpoisuudesta ja tervehdyttämiskeinoista ja kertoa muut menettelyn jatkamisen kannalta merkittävät seikat.

Selvittäjän velvollisuudet saneerausmenettelyn aikana

Selvittäjän ehkä tärkein tehtävä on saneerausohjelman laatiminen, joka tulee ilman erityisiä syitä toimittaa tuomioistuimelle neljän kuukauden kuluessa yrityssaneerauksen aloittamispäätöksen tekemisestä. Saneerausohjelma on saneerauksen tärkein asiakirja, sillä se asettaa toiminnan jatkamisen reunaehdot ja vaikuttaa yrityksen voimassa oleviin sopimuksiin ja saneerausvelkoihin.  

Selvittäjällä on myös yrityssaneerauslakiin perustuva tiedonantovelvollisuus toimistaan ja havainnoistaan velkojatoimikunnalle tai toimikunnan puuttuessa suoraan velkojille. Hänen on myös neuvoteltava näiden tahojen kanssa merkittävistä päätöksistä ennen niiden tekemistä. 

Jos selvittäjän tietoon tulee, että velallinen on olennaisesti laiminlyönyt saneerausvelkoihin kuulumattomien velkojen maksamista, selvittäjän tulee tiedottaa myös siitä. 

Kenet voidaan määrätä yrityssaneerauksen selvittäjäksi?

Kuka tahansa ei voi toimia saneerausmenettelyn aikana selvittäjänä, ja suosittelemme aina kääntymään juristin puoleen. Selvittäjänä toimimiselle on muun muassa seuraavat kriteerit:

  • Pesänselvittäjän tulee olla yli 18-vuotias henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. 
  • Tehtävään valittavalta ei edellytetä juristin tutkintoa, mutta selvittäjänä toimii lähes poikkeuksetta maksukyvyttömyysmenettelyihin erikoistunut juristi. 
  • Selvittäjän tulee yrityssaneerauslain mukaan olla riippumaton, eli hän ei saa olla velalliseen eikä keneenkään velkojaan sellaisessa suhteessa, joka voi olla omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan velalliseen nähden tai hänen tasapuolisuuttaan velkojiin nähden. 
  • Selvittäjiä voi olla myös useampi kuin yksi, mikäli saneerausmenettelyn laajuus sitä edellyttää. 

Mikä on yrityssaneerauksen selvittäjän palkkio?

Selvittäjällä on lain mukaan oikeus saada tehtävästään kohtuullinen palkkio, joka maksetaan velallisen varoista. Tälle kohtuulliselle palkkiolle ei ole asetettu ylä- tai alarajaa, vaan sen suuruus vaihtelee aina tapauskohtaisesti. 

Tyypillisesti veloitus tapahtuu tuntiperusteisesti, liikkuen yleensä 200–250 €/h välillä. Selvittäjää tarvitaan saneerauksessa tyypillisesti noin vuoden ajan. Suurten yritysten saneerauksissa tuntipalkka voi olla korkeampi. Selvittäjän palkkion lisäksi saneerauskustannuksia aiheutuu tuomioistuinmaksuista ja kirjanpitokuluista. 

Palkkion määrän vahvistaa velkojatoimikunta tai mikäli sellaista ei ole, niin vahvistamisen tekee tuomioistuin. Päätöstä palkkiosta voi moittia tuomioistuimelle 14 päivän kuluessa sen tiedoksi saannista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös tehtiin.

Selvittäjällä on myös velvollisuus perustella palkkiovaatimuksensa perusteita sekä esitettävä arvionsa saneerausmenettelyn kokonaiskustannuksista, mikäli velallinen tai velkoja näin vaativat. 

Yrityksen velkasaneeraus edessä? Yritysjuristi auttaa

Asiantuntevilla Yritysjuristeillamme on saneerausmenettelyn vaatimusten ja niitä koskevan lainsäädännön lisäksi ymmärrys jokapäiväisestä liiketoiminnasta ja taloudellisista realiteeteista, joka on välttämätöntä selvittäjänä toimimiselle. Ohjaamme sinua ja yritystäsi läpi prosessin ja hoidamme tarvittavan viestinnän yhtiön sidosryhmille. 

Jos olet hakeutumassa saneeraukseen, ota yhteyttä Yritysjuristiin.

Lue seuraavaksi: Pesänhoitaja – tehtävät ja tarkoitus

Lue seuraavaksiYrityssaneeraukseen hakeutuminen

Kiinnostuitko? Lähetä viesti, otamme yhteyttä.
Yhteydenotto on maksuton.

Ota yhteyttä