Miten yrityssaneeraus eroaa konkurssista?

Yrityssaneerauksen ja konkurssin keskeisin ero, on niiden vaikutus yrityksen toiminnan jatkamiseen. Konkurssissayrityksen konkurssipesä jaetaan velkojille ja yritystoiminta lopetetaan. Saneerauksessa yritystoiminta pyritään tervehdyttämään velkoja järjestelmällä, jonka jälkeen toimintaa jatketaan.

Yrityssaneeraukseen hakeutuminen onkin siis yleensä kaikille osapuolille kannattavampi vaihtoehto, mutta ongelmana on usein se, että saneeraus aloitetaan liian myöhään. 

Käsittelemme tässä artikkelissa ensin, mitä esteitä saneerauksen aloittamiselle on ja mitä saneerausmenettelyn aikana tapahtuu. Sen jälkeen esittelemme konkurssin pääpiirteitä ja käymme läpi näiden kahden menettelyn eroja, sekä miten valita yritykselle sopiva maksukyvyttömyysmenettely.

Mitkä ovat yrityssaneerauksen esteet?

Yrityssaneerauksesta säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa, joka muun muassa luettelee tilanteet, joissa saneerausta ei voida aloittaa. Laki myös sääntelee prosessin kulkua: 

• Saneerausta ei lain mukaan voida aloittaa, jos velallisen maksukyvyttömyys on niin vakava, ettei sitä voida saneerausohjelmalla poistaa tai sen uusiutumista torjua muuten kuin lyhytaikaisesti. 
• Saneerauksen aloittamisen estää myös se, että yhtiön varat eivät todennäköisesti riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä muu osapuoli sitoudu kattamaan näitä kustannuksia. 
• Saneerausta ei voida myöskään aloittaa jos on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja. 

Myös olennaisesti puutteellinen tai virheellinen kirjanpito luo esteen saneerausmenettelyn aloittamiselle. Mikäli jokin edellä mainituista, tai muu laissa määritelty saneerausmenettelyn aloittamisen este, tulee ilmi saneerausmenettelyn aloittamisen jälkeen, voidaan saneeraus määrätä lakkaamaan. 

Varhainen vai perusmuotoinen saneerausmenettely?

Saneerauskelpoisen yhtiön vaihtoehtoina on varhainen tai perusmuotoinen saneerausmenettely. Menettelyiden ero liittyy yrityksen maksukyvyttömyyden vakavuuteen. 

Varhainen saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys. Perusmuotoinen saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos yritys on jo maksukyvytön, mutta menettelyllä voidaan palauttaa sen maksukyky. 

Perusmuotoisen saneerausmenettely voidaan aloittaa myös tilanteessa, jossa vähintään kaksi yrityksen velkojaa puoltaa saneerausta tai ne tekevät saneeraushakemuksen yhdessä velallisen kanssa. Velkojien saatavien tulee muodostaa vähintään viidennes velallisen tunnetuista veloista.

Saneerausmenettelyn vaiheet 

Saneerausmenettely alkaa käräjäoikeudelle tehtävällä kirjallisella hakemuksella, ja sen tekemisessä on huomioitava seuraavat asiat:

• Varhaisessa saneerausmenettelyssä hakemuksen voi tehdä velallinen.
• Perusmuotoisessa saneerauksessa hakemuksen voivat tehdä velallinen, velkoja tai velkojat yhdessä. Myös todennäköinen velkoja eli esimerkiksi lainan takaaja voi tehdä saneeraushakemuksen. 

Mitä saneerausmenettelyn kirjallisen hakemuksen tulee sisältää?

Hakemukseen liitettävien tietojen ja liitteiden määrä riippuu siitä, tekeekö hakemuksen velallinen, velkoja vai molemmat yhdessä.

Velallisen tehdessä hakemuksen, tulee siihen liittää esimerkiksi selvitys yhtiön omistussuhteista, kaupparekisteriote ja tilinpäätösasiakirjat kahdelta viimeisimmältä tilikaudelta. Hakemuksessa tulee myös perustella, miksi yrityksen toiminta on mahdollista saattaa saneerauksella kannattavaksi.

Tuomioistuin määrää saneeraukselle selvittäjän

Jos hakemus hyväksytään, määrää tuomioistuin saneeraukselle selvittäjän ja alkaa ns. rauhoitusaika. Rauhoitusaikanayritys ei saa maksaa saneerausvelkojaan eli velkaa, joka on syntynyt ennen saneeraushakemuksen vireille tuloa. Työntekijöiden palkkasaatavat tulee maksukiellosta huolimatta maksaa hakemuksen vireille tuloa edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta, paitsi jos selvittäjä pitää tällaisen velan perustetta tai määrää riitaisena. 

Maksukiellon lisäksi velallinen ei saa rauhoitusaikana asettaa saneerausvelalle vakuutta eikä velkaa saada periä tai ulosmitata. Rauhoitusaikana velallisen omaisuuteen ei myöskään saada kohdistaa muita täytäntöönpano- tai turvaamistoimia. Rauhoitusaika myönnetään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan ja voi olla enintään 12 kuukauden pituinen. 

Selvittäjä laatii rauhoitusaikana ehdotuksen saneerausohjelmaksi, jossa on selvitys velallisen taloudellisesta asemasta (selvitysosa) ja ehdotetut toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi (toimenpideosa). Ehdotus on laadittava ja toimitettava tuomioistuimelle pääsääntöisesti neljän kuukauden määräajassa.

Kun saneerausohjelma on vahvistettu, alkaa maksuohjelman noudattaminen

Jotta tuomioistuin voi vahvistaa ehdotuksen, tulee sen täyttää lain vaatimukset ja pääsääntöisesti saada myös kaikkien velkojaryhmien hyväksyntä. Kun ehdotus on vahvistettu, menettely loppuu ja yritys alkaa noudattamaan saneerausohjelman mukaista maksuohjelmaa. Maksuohjelma korvaa aikaisempien velkasuhteiden ehdot ja sen pituus on yleensä 5–10 vuotta.

Mitä konkurssi tarkoittaa?

Konkurssi on lakisääteinen menettely, jossa maksukyvyttömän yrityksen velat ja varat selvitetään ja toiminta lopetetaan. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan konkurssilain mukaan tilannetta, jossa velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Yrityksen koko omaisuus realisoidaan ja velat maksetaan velkojille heidän saataviensa mukaisessa suhteessa. 

Konkurssiin hakeutuminen

Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin kirjallisen konkurssihakemuksen perusteella. Hakemuksen voi tehdä velallinen tai velkoja. Osapuolten yhteystietojen lisäksi hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan vaatimus ja sen perustelu eli käytännössä vaatia yhtiön asettamista konkurssiin maksukyvyttömyyden perusteella. 

• Jos konkurssihakemuksen on tehnyt velallinen, syntyy maksukyvyttömyydestä olettama eli tuomioistuimen on yleensä pidettävä velallista maksukyvyttömänä. 
• Jos hakemuksen tekee velkoja, velallista pidetään maksukyvyttömänä konkurssilain mukaisissa tilanteissa, jollei toisin näytetä. Tällaisia tilanteita ovat velallisen oman ilmoituksen lisäksi, velallisen maksujen lakkauttaminen, tulokseton ulosotto ja konkurssiuhkainen maksukehotus. 

Lisäksi konkurssihakemuksessa tulee mainita, millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen. Toimivaltainen tuomioistuin on yleensä tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä yrityksen hallintoa Suomessa pääasiallisesti hoidetaan. 

Pesänhoitajan tehtävät

Kun yritys asetetaan konkurssiin sen, hallinto siirtyy pesänhoitajan hoidettavaksi. Ylintä päätösvaltaa käyttävät kuitenkin velkojat. Pesänhoitaja laatii pesäluettelon pesän varoista ja veloista, aloittaa omaisuuden realisoinnin ja irtisanoo yrityksen työntekijät. 

Pesäluettelo on laadittava kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Lopuksi koko omaisuus jaetaan velkojille etusijajärjestyksen mukaisesti ja laaditaan lopputilitys. Vaihtoehtoisena lopputuloksena voi olla myös konkurssin raukeaminen varojen vähäisyyden vuoksi. Jos tuomioistuin määrää konkurssin raukeamaan, siirtyvät pesän varat ulosottoon. 

Lue pesänhoitajan tehtävistä lisää artikkelistamme Konkurssipesän hoitaja – Pesänhoitajan tehtävät ja tarkoitus.

Konkurssin ja yrityssaneerauksen tärkeimmät erot

Saneerausmenettely ja konkurssi ovat toisensa poissulkevia prosesseja. Jos saneeraushakemus tulee vireille samaan aikaan kun konkurssihakemus on vireillä, ei konkurssihakemusta saa ratkaista ennen kuin päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta on tehty. 

Samoin on myös päinvastaisessa tilanteessa, eli vireillä olevaa saneeraushakemusta ei saada ratkaista, jos ennen asian ratkaisua on tullut vireille myös konkurssihakemus. 

Tässä esittelemme vielä yrityssaneerauksen ja konkurssin merkittävimmät erot:

• Konkurssissa lopputuloksena on yritystoiminnan lopettaminen ja yrityksen poistaminen kaupparekisteristä. Onnistuneen yrityssaneerauksen lopputuloksena on yritystoiminnan jatkaminen. 
• Yrityssaneeraukseen ryhtyminen edellyttää, että yrityksen maksuvaikeudet ovat tilapäisiä, kun taas konkurssissa edellytetään maksukyvyttömyyttä. 
• Yrityssaneerauksessa yhtiön päätösvalta säilyy yhä sen johdolla ja se saa määrätä omaisuudestaan ja liiketoiminnastaan, jollei yrityssaneerauslaki toisin määrää. Velallisyritys ei saa saneerauksen aikana ottaa esimerkiksi ottaa uutta velkaa tai luovuttaa sen käyttöomaisuutta, ellei selvittäjä tähän suostu. 
• Konkurssitilanteessa yhtiön päätösvalta siirtyy velkojille ja päivittäinen hallinnointi pesänhoitajalle.

Yrityssaneeraus onkin siis yrityksesi viimesijainen keino välttää konkurssi. 

Miten valita oikea menettely? Yritysjuristi auttaa

Jos yrityksesi maksuvaikeudet ovat tilapäisiä, on yrityssaneeraus oikea valinta. Jos taas maksuvaikeudet ovat pysyviä, on konkurssi oikea vaihtoehto. Oleellista onkin siis tarkastella yhtiön tulevaisuudennäkymiä ja analysoida taloustilannetta perusteellisesti.

On hyvä todeta, ettei ole harvinaista, että yritys ei kykene noudattamaan laadittua saneerausohjelmaa ja ajautuu lopulta konkurssiin. Saneerausmenettely tulisikin aloittaa mahdollisimman aikaisin, jotta yhtiön selviämismahdollisuudet voidaan säilyttää. 

Aikaisin aloitettu saneerausmenettely myös lisää velkojien luottamusta yhtiöön, koska yhtiön johto voi sillä osoittaa olevansa tilanteen tasalla. Saneerauksessa tehtävästä velkojen leikkaamisesta huolimatta on se velkojien kannalta lähes aina konkurssia parempi vaihtoehto.

Jos olet epävarma vaihtoehtojen välillä, olethan pikimmiten yhteydessä yritysjuristeihimme niin voimme yhdessä löytää yrityksellesi parhaan ratkaisun. Yritysjuristeillamme on pitkä kokemus molemmista maksukyvyttömyysjärjestelyistä ja avustavat yritystäsi kummankin prosessin läpiviennissä. 

Lue seuraavaksi: Uhkaako maksukyvyttömyys? – Selvitä sinulle sopiva maksukyvyttömyysmenettely

Lue seuraavaksi: Osakaslaina ja sen tärkeimmät huomiot osakeyhtiölle